Korkeakouluopintoihin hakeminen ja todistusvalinta 2020

Poikkeavista olosuhteista huolimatta yhteishaku on täällä, ja monia mietityttää uusi todistusvalinta, myös muita kuin ylioppilaskirjoituksiin osallistuneita. Muutokset opiskelijavalinnassa tuntuvat olevan etenkin kaikkien lukiolaisten huulilla ja myös virheellistä tietoa leviää. Vastasimme yleisimpiin kysymyksiin!

Muokattu 14.4.2020 lisäämällä tietoja koronaviruksen vaikutuksista opiskelijavalintojen toteuttamiseen ja pääsykokeisiin.

Vaikuttaako koronavirus opiskelijavalintojen toteuttamiseen?

Koronavirus vaikuttaa myös opiskelijavalintojen toteuttamiseen pääsykokeiden osalta. Suosittelemme tarkistamaan päivitetyt tiedot Opintopolun sivulta. 

Tietoa löytyy myös Opetushallituksen sivulta sekä Opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilta. 

Miksi opiskelijavalinta muuttuu?

Opiskelijavalintaa korkeakouluihin muutetaan entistä todistuspainotteisemmaksi ja ensikertalaisille varataan kiintiöpaikkoja, koska on haluttu keventää etenkin abien valmistautumista valintakokeisiin. Taustalla on halu karsia niin sanottuja ei-toivottuja välivuosia ja taata mahdollisimman monelle toisen asteen koulutuksen päättävälle nopeampi pääsy korkeakouluopintoihin – etenkin ensi kertaa korkeakouluopintoihin hakeville.

Miten opiskelijavalinta muuttuu?

Korkeakoulut luopuvat niin sanotuista yhteispisteistä (hakijalta pisteytetään sekä valintakoe että todistus) kokonaan ja korkeakoulut ottavat käyttöön ensikertalaiskiintiöt, joissa tietty prosentuaalinen määrä opiskelupaikoista jaetaan ensimmäistä kertaa hakevien kesken. Ensikertalaiskiintiöillä pyritään parantamaan myös korkeakouluista valmistumista. Motivoituneet opiskelijat suorittavat todennäköisimmin opintonsa loppuun asti. Ensikertalaiskiintiöt ovat korkeakoulujen itse päätettäviä. Ensikertalaisille varatut aloituspaikat vaihtelevat vielä paljon eri korkeakoulujen ja alojen kesken 20 prosentista aina 85 prosenttiin. Jokainen hakija on ensikertalaisasemassa kerran eikä ensikertalaisuutta hakuprosessissa voi saada takaisin, vaikka luopuisi opiskelupaikasta.

Tavallisissa olosuhteissa pääsykokeita järjestettäisiin edelleen laajoina, sillä ne säilyvät toisena mahdollisena reittinä korkeakouluopintoihin, mutta keväällä 2020 pääsykokeita ei järjestetä suunnitelluissa määrin koronavirustilanteen takia. Ajankohtaiset tiedot koronaviruksen vaikutuksesta opiskelijavalintoihin löydät Opintopolun sivuilta. Tietoa löytyy myös Opetushallituksen sivulta sekä Opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilta. 

Pääsykokeet eivät enää edellytä erillisen materiaalin opiskelua etukäteen, vaan pääsykokeet perustuvat lukiokursseihin tai pääsykokeissa jaettaviin aineistoihin. Mikäli hakija ei tule valituksi todistuksen perusteella, hakija voi osallistua pääsykokeisiin.

Mitä muutokset opiskelijavalinnassa käytännössä tarkoittavat?

Muutoksen yhtenä lähtökohtana on ollut etenkin abien viimeisen vuoden työmäärän keventäminen, aiemmin abeja ovat kuormittaneet sekä ylioppilaskirjoituksiin että pääsykokeisiin valmistautuminen, keväällä vieläpä yhtä aikaa. Uuden opiskelijavalinnan myötä hakijan on helpompi hakea useisiin kohteisiin, kun korkeakouluihin haetaan ylioppilastutkinnon arvosanoilla ja mahdolliset pääsykokeet perustuvat lukiokursseihin tai pääsykokeissa jaettavaan aineistoon.

Ylioppilaskirjoitusten merkitys korostuu, mutta pääsykokeisiin pänttääminen jää vähemmälle etenkin, jos ylioppilaskirjoituksista suoriutuu tavoitteidensa mukaan ja näin hyvä suoriutuminen ylioppilaskokeissa on hyödyllisempää myös jatko-opintojen kannalta.

Opiskelupaikkaa ei kannata ottaa vastaan vain opiskelupaikan takia, jos ei aio suorittaa tutkintoa loppuun. Ei ole oman itsen ja toisten kannalta järkevää viedä opiskelupaikkaa joltakulta, joka olisi oikeasti suorittamassa koko tutkinnon.

Pitääkö olla superlahjakas tai tietää jo lukion alussa mitä haluaa opiskella? Onko yliopistoon päästäkseen pakko opiskella lukiossa pitkää matematiikkaa?

Ammattikorkeakoulut pisteyttävät todistusvalinnoissa aina 5 ainetta ja yliopistot 4-6 ainetta. Pelkästään pitkän matematiikan hyvällä arvosanalla ei siis todistusvalintaa vielä läpäistä. Pitkän matematiikan opiskelun intensiivisyyttä voi silti kokeilla kaikissa aineissa: ole mukana opetuksessa, tee tehtäviä ja lue teoriaa. Vilkuile silloin tällöin vanhoja ylioppilaskokeita ja kokeile matkan varrella, miten niistä suoriutuisit.

Lukiolaisen kannattaa miettiä omassa opiskelussaan omia kiinnostuksen kohteitaan sekä omia vahvuuksiaan, näissä aineissa on mahdollista menestyä ylioppilaskirjoituksissakin hyvin. Näiden oppiaineiden roolia itseään kiinnostavien korkeakoulualojen valinnassa voi sitten tutkia korkeakoulujen sivuilta. Opinto-ohjaajat auttavat kouluissa kaikkia opiskelijoita löytämään itselle mieluisen ja kiinnostavan opiskelualan. Kannattaa myös kysellä kokemuksia kavereilta, jotka ovat jo opiskelemassa korkeakoulussa.

Lisäksi on hyvä muistaa, että syksyn 2019 tutkintokerrasta alkaen ylioppilaskokeen voi uusia kuinka monta kertaa tahansa. Tämä oikeus koskee kaikkia ylioppilaskokeen suorittaneita riippumatta siitä, koska ylioppilaskokeen on suorittanut.

Todistusvalinnan ja pääsykokeen lisäksi korkeakoulut ovat sitoutuneita kehittämään vaihtoehtoisia väyliä päästä korkeakouluopintoihin muun muassa joustavien opintopolkujen, joustavien opinto-oikeuksien, hyväksilukemisten ja siirto-opiskelijavalintojen avulla.

Voiko ammatillisen koulutuksen suorittanut hakea opiskelemaan korkeakouluun?

Voi, samaan tapaan kuin ennenkin. Ammatillisella perustutkinnolla, ammattitutkinnolla ja erikoisammattitutkinnolla voi hakea opiskelemaan korkeakouluun. Jokainen korkeakoulu ja hakukohde määrittelee valintakriteerinsä itse, joten kannattaa tutustua eri kohteiden hakumenettelyihin. Ammattikorkeakoulut käyttävät ammatilliseen perustutkintoon pohjautuvaa valintaa samaan tapaan kuin ylioppilastutkintoonkin perustuvaa. Myös tulevaisuudessa iso osa jatko-opintopaikoista jaetaan valintakoemenestyksen perusteella, joten se on myös oiva vaihtoehto hakea opiskelemaan itseään kiinnostavaa alaa.

Voiko tai kannattaako alaa vaihtaa uuden systeemin myötä?

Alaa voi edelleen vaihtaa, jos opinnot eivät vastaa odotuksia tai osoittautuvat muusta syystä vääräksi valinnaksi. Perinteisen yhteishaun lisäksi kannattaa kuitenkin harkita myös muita tapoja vaihtaa alaa tai laajentaa opintoja vastaamaan enemmän omia kiinnostuksen kohteita. Ensikertalaiskiintiöt voivat suosia jonkin verran ensimmäistä korkeakoulupaikkaansa hakevia opiskelijoita yhteishaussa, joten kannattaa tutustua myös toisiin mahdollisuuksiin alan vaihdon suhteen.

Tutkintoaan voi täydentää mieleisekseen sisällyttämällä siihen opintoja esimerkiksi toisesta yliopistosta tai toiselta alalta. Alan vaihto ilman pääsykokeita voi olla myös mahdollista korkeakoulun tai tiedekunnan sisällä. Alemman korkeakoulututkinnon suorittamisen jälkeen on myös mahdollista hakea opiskelemaan toista ylempää korkeakoulututkintoa.

Jos alan vaihto ei muuten onnistu, uutta opiskelupaikkaa voi aina hakea uudelleen myös yhteisvalinnan kautta.

Todistusvalinta 2020

Todistusvalinnalla voi hakea miltei kaikille aloille taide-, kulttuuri- ja liikunta-aloja lukuun ottamatta. Todistusvalinta perustu pääsääntöisesti ylioppilastutkinnon arvosanoihin, mutta korkeakoulun oman päätöksen mukaan valinta voi perustua myös ammatillisen tutkinnon arvosanoihin. Esimerkiksi kaikki ammattikorkeakoulualat, joihin voi hakea todistusvalinnalla, ottavat huomioon ammatillisen tutkinnon sekä ylioppilastutkinnon arvosanat. Ammattikorkeakouluissa on erikseen määritellyt kiintiöt eri todistuksella hakeville opiskelijoille. Kukin korkeakoulu ja hakukohde määrittelee siis itse, minkä todistuksen perusteella valinnassa saa pisteitä. Yksittäisten kurssien arvosanoilla ei ole haussa merkitystä, eli pari pieleen mennyttä opiskelusuoritusta ei tässä haussa haittaa!

Kukin korkeakoulu ja ala pisteyttää itse sen, kuinka eri aineiden arvosanoista saa valinnassa pisteitä. Valintaperusteet saman alan sisällä voivat vaihdella ei korkeakoulujen kesken, joten kannattaa tutustua usean eri korkeakoulun valintaperusteisiin. Todistusvalinta tulee erityisesti tulevaisuudessa olemaan ensisijainen väylä jatko-opintoihin, joten korkeakoulujen pisteytysmenetelmä on jatkossa tiedossa jo toisen asteen opintoja aloitellessa.

 

Ylioppilastutkinnon tulokset varmistuvat toukokuun puolivälin paikkeilla ja ovat silloin käytettävissä opiskelijoiden valinnassa. Tämä on hankala tilanne, sillä osa valintakokeista toteutetaan vain muutama päivä tulosten varmistumisen jälkeen. Jos omat arvosanat epäilyttävät haettavan alan suhteen, pitää valintakokeisiin siis mahdollisesti valmistautua todistusvalinnasta huolimatta. Tilanne on tällä hetkellä joillekin hakijoille turhauttava, mutta onneksi siihen haetaan parempaa ratkaisua. Todistusvalinnan avulla voi kuitenkin kätevästi hakea useaa opiskelupaikkaa, vaikka ei valintakokeisiin valmistautuisikaan.

Lisätietoa opiskelijavalinnan muutoksista ja niiden perusteista löydät Opetus- ja kulttuuriministeriön sivulta. Tietoa ammattikorkeakouluihin hakemisesta löydät täältä.

 

Share on whatsapp
Share on facebook
Share on twitter