Miten motivoitua opiskeluun?

Opiskelu ei aina tunnu yhtä mielekkäältä ja se on ihan okei. Motivaatiota kannattaa silti tietoisesti kehittää ja pohtia. Opiskelun yhteydessä puhutaan paljon motivaatiosta ilman, että motivaatiota varsinaisesti määritellään. Perusolemukseltaan motivaatio on energiaa ja voimaa, jolla me suoritamme haluttuja asioita, tehtäviä ja toimia. Uusien kurssien alkaminen on hyvä aika pohtia omaa opiskelua ja tapoja sekä aloittaa käytäntöjä.

Opiskelumotivaation ylläpitäminen

Motivaatio on sisäistä ja se tulee jokaisesta itsestään eikä sitä täten voi ammentaa ulkopuolelta. Opiskelumotivaatio ei ole vakio, vaan se vaihtelee opintojen ja elämäntilanteen mukaan.

 

Toisen asteen opiskelijan on hyvä pohtia motivaatiotaan omien tavoitteidensa kautta. Voit kysyä itseltäsi, mikä on unelma-ammattisi tai mitkä ovat tulevan opintojakson tärkeimmät kurssit juuri sinulle ja kuinka opinnot auttavat sinua saavuttamaan tavoitteesi. Kaikki oppiaineet eivät ehkä tunnu tämän tavoitteen kannalta olennaisilta, mutta on hyvä muistaa, ettei missään oppiaineessa kannata alisuoriutua. On hyvä opetella arjensietokykyä: opiskelu on joskus vähän tylsempää, kaikkien oppinaineiden täydellinen masterointi on todella vaikeaa ja aina tulokset eivät näy heti.

 

Motivaation kehittämistä, oman mielenkiinnon ylläpitoa ja itsensä sparraamista on mahdollista oppia. Omien vahvuuksien ja kehityskohteiden tunnistamisesta on jo paljon apua, sillä voit ottaa nämä seikat huomioon esimerkiksi aikataulusuunnitellussa: haastavimman oppiaineen läksyjä ei kannata jättää viimeiseksi eikä läksyjen tekemisestä kannata luistaa, jottei kokeiden alla tulisi paniikki. Suunnitelmissa pysymisestä ja välitavoitteiden saavuttamisesta kannattaa palkita itseään ja myönteisistä opiskelukokemuksista kannattaa nauttia. Älä kuitenkaan ala käyttää vapaa-aikaa palkintona suoriutumisesta opiskelussa, vaan muista, että vapaa-aika on oppimiselle välttämätöntä. Itsensä uhkailu ja kiristys ei ole motivointia tai rakentavaa toimintaa.

 

Positiivinen itsesuggestio on opiskelijalle tärkeää. Positiivisella itsesuggestiolla tarkoitetaan sitä, että puhuttelee itseään nätisti ja positiivisen kautta, sillä se vaikuttaa tunteisiin, mikä taas vaikuttaa toimintaan. Kun kannustaa itseään kuin hyvää kaveria eikä ruoki omia ikäviä fiiliksiään, maailma näyttäytyy positiivisemmassa valossa ja todennäköisesti opinnotkin sujuvat kevyemmin. Opiskelussa on opittava myös päästämään irti mahdollisista epäonnistumisista ja tsemppaamaan itseään tulevaan. Itsensä soimaaminen ei edesauta omaa itseluottamusta, oppimista tai hyvinvointia.

Ajanhallinta opiskelun ytimessä

Toisen asteen opiskelu eroaa peruskoulusta paitsi haastavuudellaan, myös siinä, että opiskelijalla on suurempi vastuu opinnoistaan ja niiden suunnittelusta. Opiskelijan pitää vastata myös omasta aikataulusuunnittelustaan ja vapaus tuo aina myös vastuuta.

 

Opiskeluun on varattava riittävästi aikaa tasaisesti pitkin kurssia ja lukukautta. Lisää tasaisesta opiskelusta sekä muita opiskeluvinkkejä voit lukea blogistamme. Aikataulun suunnittelu on tärkeää, sillä se vahvistaa tunnetta hallinnasta, eivätkä esimerkiksi kokeet aiheuta tällöin viime hetken paniikkia.

 

Aikataulusuunnittelussa tulet myös problematisoineeksi omia vahvuuksiasi sekä seikkoja, joissa on vielä kehitettävää. Ajanhallintaan on tarjolla digitaalisia apuvälineitä, mutta vanhalla kunnon paperikalenterillakin pääsee jo pitkälle.

 

Vaikka opiskelu on opiskelijan työtä, se ei saa täyttää kaikkea aikaa. Opiskelun vastapainoksi on varattava aikaa harrastuksille, kavereille, perheelle sekä myös unelle. Aivan kuin elimistö palautuu fyysisestä rasituksesta, myös aivot palautuvat työstään unessa. Uni myös parantaa vastustuskykyä!

Löydä oma tapasi oppia ja opiskella

Opiskelutyylejä on yhtä monta kuin opiskelijaakin, mutta useimmiten oppimisen tyylit jaetaan visuaaliseen, auditiiviseen ja kinesteettiseen. Tietoa näistä oppimistyyleistä löytyy paljon, samoin kritiikkiä monimuotoisen oppimisprosessin typistämisestä kolmeen luokkaan. Vaikka useimmat meistä ovat sekoituksia kaikista tyypeistä, on oppimistyylin kolmijakoa hyvä pohtia. Kun hahmottaa omat vahvuutensa oppijana, on helpompi ymmärtää myös, miksi joissain aineissa oppiminen ja opiskelu on helppoa ja toisissa taas totista työtä.

 

Visuaaliselle oppijalle näkeminen ja siihen liittyvät asiat ovat tärkeitä: luettu teksti, tekstin fontit ja väri, kuvat ja esimerkiksi kirjan taitto tai omien muistiinpanojen ulkonäkö. Visuaalisen oppijan kannattaa lukemisen jälkeen silmäillä luettua tekstiä ja hyödyntää kaavioita, kuvia ja tehdä omia värikoodattuja muistiinpanoja ja miellekarttoja. Digikirjojen sisältämät rikasteet, kuten videot ja animaatiot kannattaa ehdottomasti tsekata!

 

Auditiivinen oppija viihtyy kuuntelijan roolissa ja hänelle on tärkeää, että asiat selitetään hänelle loogisessa järjestyksessä. Auditiiviset oppijat ovat myös herkkiä muille äänille: ne joko edesauttavat tai häiritsevät oppimista. Auditiivisten oppijoiden kannattaa erityisesti keskittyä opetukseen tunnilla ja kysyä rohkeasti, mikäli jokin asia jää epäselväksi. Kertaamisessa kannattaa hyödyntää ääneen lukemista ja kokonaisuuksien selittämistä ääneen itselle – tai miksei kaverillekin. Hyödynnä digitaalisten oppimateriaalien äänitiedostot ja kuuntele vaikka podcasteja!

 

Kinesteettiset oppijat ovat osallistumista edellyttäviä ja kaipaavia oppijoita. Heille on tärkeää liikkua ja käyttää kehoa myös opiskellessa. Kinesteettiselle oppijalle oppilaitosten ympäristö ja järjestys voivat olla haasteellisia, mutta kannattaa esimerkiksi kokeilla edesauttaako piirtely keskittymistä ja oppimista. Omaehtoisessa opiskelussa voi hyödyntää äänittämistä ja lenkkeilyä sekä muuta liikettä.

 

Kun löydät dominoivan opiskelijatyyppisi, on helpompi suunnitella opiskelua ja ottaa huomioon myös oppimista vaikeuttavat ja haastavat asiat. Kaikkien on mahdollista oppia kaikenlaisia taitoja ja asioita, mutta on totta, että jo oppimisen tavan takia matematiikka on haastavampaa toisille. Jos et ole täysin varma omasta oppimistyypistäsi, kokeile hyödyntää jonkin kurssin kohdalla mahdollisimman paljon tietyn tyypin oppimiskeinoja ja katso kurssin jälkeen, millaisiin tuloksiin pääsit. Etenkin vahvoissa oppiaineissa voit myös haastaa itseäsi ja kokeilla myös täysin uusia tapoja opiskella!

Share on whatsapp
Share on facebook
Share on twitter